|
EU:ssa kaikki toimii markkinoiden ehdoilla. Tästä seuraa se, että kauniista sanoista ja hyvistä lupauksista huolimatta EU:n ympäristöpolitiikka on jäänyt sangen hampaattomaksi.
Suomen luonto jää jalkoihin
Kun Suomi liittyi 1995 EU:n jäseneksi, oli ympäristölainsäädäntömme monella tapaa edistyksellistä. Tästä aiheutui Unionin sisäinen ristiriita, jonka ratkaisuksi otettiin käyttöön siirtymäajat. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että suomalainen lainsäädäntö jäädytettiin odottamaan sitä, että muut euroopan maat saavuttivat meidän päästö- yms rajamme.
Nykyään EU:n vaikutus näkyy mm siinä, että paikallisten ympäristösäädösten tiukentaminen on vaikeaa ja usein mahdotonta. Tämä johtuu lähinnä siitä, että EU kieltää sisäiseen kilpailuun vaikuttavat säädökset, jollaisia ovat mm yritysten päästöjä koskevat rajoitukset ja sanktiot. Suomalaisten ei siis ole juurikaan mahdollista soveltaa tiukempaa lainsäädäntöä, vaikka pohjoinen luontomme on karusta ilmastosta johtuen huomattavasti herkempi ympäristön muutoksille, kuin keski-Euroopan nopeammin toipuvat alueet.
Luontomme vaatii erityiskohtelua
Käyttämällä halpoja kertakäyttömuovipulloja Lidl saavuttaa huomattavan kilpailuedun suomalaisiin kilpailijoihinsa verrattuna, samaan aikaan se kuitenkin on osaltaan romuttamassa aiemmin erinomaisesti toiminutta palautuspullo järjestelmää. Sama kehitys on johtanut mm Espanjassa palautuspullojärjestelmän lopettamiseen. Nykyään sekä muovi, että lasipullot lentävät siellä komeassa kaaressa roskiin.
Myös suomalaisen ympäristön suojelemiseksi olisi tärkeää pyrkiä irtautumaan Euroopan Unionista. Suomalaiset ympäristöongelmat poikkeavat eurooppalaisista siinä määrin, että niiden huomioonottaminen vaarantuu Euroopan Unionissa ollessamme. Kansainvälistä yhteistyötä toki tarvitaan mm Kioton ilmastosopimuksen puitteissa, mutta siinä Suomi pärjäsi mainiosti jo ennen Euroopan Unionia ja pärjäisi myös vastaisuudessa.
Tiina Sandberg
|