|
SKP:n keskuskomitea 14.-15.8.04 Hauholla:
EU:n perustuslaista on järjestettävä kansanäänestys
Euroopan unioni on muuttunut monin tavoin siitä, mitä se oli kun EU-jäsenyydestä järjestettiin kansanäänestys. Unionille valmisteltu perustuslaki kaventaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja eduskunnan päätösvaltaa. Niin kuin esityksessä (I-10.1) sanotaan: ”Tämä perustuslaki ja lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.” Jos perustuslaki hyväksytään, se voimistaa unionin liittovaltiokehitystä ja alistaa jäsenvaltiot entistä tiukemmin EU:n eliitin komentoon.
EU:sta ei käyty juuri keskustelua sen paremmin edellisissä eduskuntavaaleissa kuin kevään EU-parlamentin vaaleissa. Eduskuntapuolueet suorastaan välttelivät keskustelua perustuslaista vedoten sen keskeneräisyyteen, vaikka esityksen keskeinen sisältö oli ollut jo tiedossa.
Mielipidetiedustelujen mukaan kansalaiset haluavat, että päätösvalta julkisista palveluista pysyy Suomessa. Perustuslakiesitys ei takaa julkisten palvelujen säilymistä kansallisessa päätösvallassa. Sen mukaan EU:n enemmistö ja oikeus ratkaisevat, milloin julkisia palveluja ei tarvitse kilpailuttaa, jotta ei vaaranneta jäsenvaltion palvelujärjestelmiä. Lisäksi esitykseen kirjattu uusliberalistinen talouspolitiikka murentaa julkisten palvelujen rahoitusta.
Suomalaisten enemmistö on sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla. Hallituksen valmistelemassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa sitoudutaan kuitenkin jo perustuslain sotilaallisiin velvoitteisiin. Vaikka perustuslakia ei ole hyväksytty, pyrkii poliittinen eliitti viemään pohjan vaihtoehtoiselta keskustelulta sitomalla eduskunnan jo ennalta velvoitteisiin, jotka merkitsevät osallistumista muodostettaviin taistelujoukkoihin yhteistyössä Naton kanssa ja Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden hylkäämistä.
Muun muassa edellä mainituista syistä tulee kansalaisten saada ratkaista kansanäänestyksellä se, hyväksytäänkö esitetty perustuslakiesitys vai ei.
SKP vastustaa EU:n perustuslakia
Kansanäänestystä on vastustettu erilaisin perustein. Milloin asian väitetään olevan liian vaikea tai kansanäänestyskysymyksen asettelu on muka mahdotonta. Monet ovat toistelleet mantran tavoin, ettei perustuslaki muuta mitään oleellista. Tai sanotaan, että kansalaiset hyväksyvät perustuslain niin laajasti, että on tarpeetonta järjestää äänestystä. Toiset taas ovat taas sitä mieltä, että kansanäänestys voitaisiin pitää vain, jos ollaan varmoja perustuslain hyväksymisestä.
Kansanäänestystä vastaan esitetyt perustelut ovat kestämättömiä. Nyt jo kymmenessä EU:n jäsenvaltiossa on päätetty järjestää kansanäänestys, koska perustuslain katsotaan kokevan jokaista kansalaista ja tuovan olennaisia muutoksia jäsenyyden ehtoihin. Suomalaistenkin on voitava sanoa sanansa EU:n kehityksestä. Kansanäänestystilanne pakottaisi myös poliitikot ja puolueet kertomaan selvästi omista linjoistaan.
SKP:n keskuskomitean mielestä perustuslakiesitys on alistettava kansanäänestykseen ja syytä hylätä siinä. Vastustamme perustuslakiesitystä, koska se alistaa ihmisten tarpeet pääoman voitontavoittelulle ja voimistaa politiikkaa, joka on johtanut julkisten palvelujen heikentämiseen ja kaupallistamiseen sekä jatkuvaan suurtyöttömyyteen ja eri maiden työntekijöiden keskinäiseen kilpailuun työehtojen heikentämisessä. Tämä politiikka on johtanut myös monien peruselinkeinojen alasajoon. Lisäksi vastustamme perustuslakiesitystä koska se militarisoi EU:ta.
|