|
Hyvät toverit!
Viime vuonna tuli kuluneeksi 100 vuotta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttamisesta Suomessa ja tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä kun naiset pääsivät ensimmäistä kertaa vaaliuurnille. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta lokakuun vallankumouksesta ja siitä kun Suomi sai itsenäisyyden. Tammikuussa 2008 tulee kuluneeksi 90 vuotta luokkasodan alkamisesta. Tänään usealla hautausmaalla ja muistomerkillä muistellaan aatteensa vuoksi kuolleita, yleensä miehiä. Kuitenkin luokkasodassa ja sen jälkeen seuranneissa puhdistuksissa kuoli myös naisia ja lapsia. Osa punakaartilaisnaisista, noin 3 %, taisteli myös rintamilla. He muodostivat omia komppanioita tai pataljoonia 19 eri paikkakunnalla
Mikä sai tuon pienen naisryhmän tarttumaan aseisiin? Kyseessä oli halu rakentaa parempi elämä, haluttiin parannuksia jokapäiväiseen elämään, oli kyse taistelusta jokapäiväisestä leivästä ja myös siitä, että sotilaina naiset tienasivat paremmin kuin palvelijana tai tehtaantyttönä. Oli siis paremmat mahdollisuudet elättää perhettään. Vuonna 1918 maassa oli työttömyyttä, oli pula elintarvikkeista ja valtava inflaatio. Toisaalta Venäjän vallankumous sekä sosialismin perustaan kuuluva tasa-arvo sukupuolten välissä innostivat poliittisesti aktiivisia naisia.
Alusta lähtien sosialismi on aatteena rakentanut vapauden, veljeyden ja tasa-arvon varaan. Ihailtiin Ranskan vallankumouksen naissotilaita. Käytännössä kuitenkin 1900-luvun alun ajan naiskuva, korosti sukupuolten luonnollisiksi katsottuja eroja ja niiden kautta määräytyvää työnjakoa. Monet vaativat naisten ja miesten tasa-arvoisuutta, mutta korostivat samalla miesten ja naisten erilaisuutta.
Nuo naissotilaat olivat kummajainen 1918 ja outoina heitä ilmeisesti pidetään vieläkin, sillä historioitsijat eivät ole kovinkaan kiinnostuneita punaisista naissotilaista, heistä tai heidän lastensa kohtaloista. Luokkasodan seurauksena kuoli valtava määrä ihmisiä ja monet lapset joutuivat orvoiksi. Suomessa voittajat kohtelivat lapsia usein samalla tavalla kuin aboriginaalilapsia kohdeltiin Australiassa, heidät revittiin juuriltaan ja erotettiin sukulaisistaan.
Kuten ei nytkään, eivät nuo vuoden 1918 naiset olleet mitään yhdenmukaista massaa, vaan jokaisella naisella, yksilöllä, oli omat, henkilökohtaiset syynsä osallistua luokkasotaan. Oli syy mikä tahansa, halusivat he rakentaa oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen maailman. Tuo sama taistelu jatkuu yhä, mekin taistelemme omilla keinoillamme vapauden, veljeyden, sisaruuden ja tasa-arvon puolesta!
|