|
Turun pääkirjaston Studiossa keskusteltiin lauantaina 27. maaliskuuta ilmastonmuutoksesta ja sen yhteiskunnallisista ulottuvuuksista SKP:n Turun piirijärjestön ja DSL:n opintokeskuksen järjestämässä tilaisuudessa. Alustajina olivat Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Venla Virkamäki, Helsingin ympäristölautakunnassa SKP:n edustajana toimiva Lauri Alhojärvi ja Maan Ystävien Jonas Biström.
Venla Virkamäki kertoi kasvihuoneilmiön olevan selvästi ihmisen toiminnasta riippuvaista. Lämpeneminen tapahtuu ainoastaan ilmakehän alemmissa kerroksissa. Auringon lämpö sen sijaan on alentunut päinvastoin kuin ilmastonmuutosskeptikot väittävät. Auringon toiminnassa tapahtuneet muutokset siis hidastavat kasvihuoneilmiötä. Pienikin lämmönnousu kuitenkin aiheuttaa suuria muutoksia.
- Bermudashortseissa ei täällä tulevaisuudessakaan kävellä vaikka julkisuudessa sellaisiakin kuvitelmia on esitetty. Sen sijaan sadot alenevat. Jo yhdenkin asteen lämpötilannousu lisää ääriolosuhteita, jotka tavalliselle ihmiselle näyttäytyvät ”kylmimpänä talvena tai lämpimämpänä kesänä miesmuistiin”.
Ilmastomuutoksen seuraukset eivät jakaudu oikeudenmukaisesti, Virkamäki muistutti.
- Seuraukset tulevat ennen kaikkea kehitysmaiden kannettaviksi. Vesipula, sademetsien häviäminen ja trooppisten sairauksien lisääntyminen aiheuttavat ilmastopakolaisuutta, joka suuntautuu ennen kaikkea toisiin kehitysmaihin mutta myös Eurooppa ja muut rikkaat maat saavat siitä osansa. Myös lajien sukupuutto kiihtyy ja sen seuraukset ovat tuntemattomat.
- Kiina on mennyt päästöissä Yhdysvaltojen ohi ja kehitysmaat yhdessä Euroopan Unionin maiden. Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa Kiinan tuotannosta käytetään kehittyneissä maissa.
Yksilötasollakaan eivät päästöt jakaudu tasaisesti. Ilmastoon vaikuttavia päästöjä kuvaava hiilijalanjälki on keskimääräisellä yhdysvaltalaisella valtava tansanialaiseen verraten ja Suomessa rallitähdellä se on moninkertainen opiskelijatyttöön nähden.
- Ympäristöoikeudenmukaisuuden mukaan jokaisella pitäisi olla yhtälainen oikeus käyttää resursseja ja tuottaa päästöjä. Tulojen tasaaminen olisi oikeudenmukainen keino tähän. Henkilökohtaisten päästökiintiöiden käyttöönoton hyviä puolia olisivat läpinäkyvyys ja vapaus valita elämäntapojen puitteissa, mutta ongelmana olisi kontrollin lisääntyminen.
Yhteiskunnan pitäisi keskittyä energiatehokkuustoimenpiteisiin esimerkiksi rakennusten peruskorjauksissa uuden energiantuotannon sijaan. Virkamäki muistuttikin, että kerrostalossa asuvalla on varsin pienet mahdollisuudet vaikuttaa omaan energiankulutukseensa.
- Ydinvoimalainvestoinneilla luodaan Suomeen satoja pysyviä työpaikkoja mutta vastaavalla investoinnilla uusiutuviin energiatehokkuustoimenpiteisiin 30-50 tuhatta työpaikkaa.
- Tämän sukupolven haaste on siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan, linjasi Virkamäki ja täsmensi, että aikaa uuden suunnan ottamiseen on niin vähän, että asia vaatii kaikenikäisten ihmisten laajan enemmistön ponnisteluja.
Sivilisaation kriisi
- Kapitalismi pohjautuu jatkuvaan tuotannon ja kulutuksen kasvuun. Pääoman logiikka pakottaa voiton tuottamiseen, totesi Lauri Alhojärvi alustuksessaan.
- YK:n tavoitteita ei toteuteta, koska köyhät täytyy pitää köyhinä ja palkat alhaisina, jotta pääoma tuottaisi tuottoa kapitalisteille.
Kapitalismia kuvaa Alhojärven mukaan hyvin se, että kolme suurinta kaupan alaa sen oloissa ovat asekauppa, huumekauppa ja ihmiskauppa. Aseteollisuus pitää Yhdysvaltojen talouden edes jotenkin kasassa ja sen jatkuvuuden takeeksi on luotava uhkakuvia, jotta aseiden kulutus jatkuisi ja kasvaisi. Ja jotta aseita ostettaisiin, niitä on myös käytettävä.
- Länsimainen yhteiskunta on läpeensä öljypohjainen – siinä ei ole mahdollista tehdä käytännössä juuri mitään kuluttamatta öljyä. Tämä puolestaan johtaa sotiin hupenevasta öljystä. Sodat ja aseiden valmistaminen pitäisi ilmastonmuutoksen kannaltakin välittömästi lopettaa, mutta kapitalismin vallitessa se ei tunnu olevan mahdollista.
Alhojärvi linjasi myös, että kulutuksen vähentäminen ei poista ongelmia vaan tuotannon vähentäminen. Yksilöiden kulutusvalinnoille ilmastonmuutoksen torjuminen ei voi pohjautua.
- Jonkin tuotteen ostamisen vähentäminen aiheuttaa vain kapitalisteille tarpeen tuottaa muita tuotteita tilalle. Pääomien pitäisi olla ihmisten palveluksessa eikä päinvastoin.
Pääomien valtaan puuttuminen, vallankumous olisi aloitettava kohta.
Mitä voidaan tehdä?
Jonas Biström totesi seuraamiensa Kööpenhaminan neuvottelut ja niiden tulokset heti aluksi riittämättömiksi.
- Niissä ei saatu aikaan sitovia päästönvähennystavoitteita eikä varmuutta rahoituksesta. Neuvotteluiden poliittinen ja juridinen rooli oli sekava ja niiden syntyprosessi epädemokraattinen. Neuvottelut kuvastivat lähinnä voimasuhteita ja poliittisia paineita.
Keinoksi päästöjen vähentämiseen Biströn esitti energiaverojen nostoa siten, että samaan aikaan toteutettaisiin pienitulosia voimakkaasti suosiva sosiaalipoliittinen uudistus, koska muuten energiaverot lisäisivät epätasa-arvoa.
- Fiksulla tavalla tiivis kaupunkirakenne on myös tärkeä ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi, Biström muistutti.
Alustusten jälkeen jatkui tiivis keskustelu siitä, mihin ilmastonmuutoksen torjumisessa pitää tarttua. Joonas Biström pohti, että voidaan ensinnäkin yrittää tehdä lähes kaikki sama kuin ennenkin mutta ympäristöystävällisemmällä tavalla. Tätä tapaa ilmentää hyvin sähköauton kehittely. Se ei kuitenkaan mitä ilmeisimmin johda riittävän suureen muutokseen, vaan asioita joudutaan ajattelemaan aivan uudestaan, vaikka monet sitä pelottavana pitävätkin.
Yksimielisiä keskustelijat olivat siitä, että tulonjakopolitiikkaan on kiinnitettävä eritystä huomiota. Tuotannon alentaminen todettiin myös hyväksi lähtökohdaksi kunhan huomioidaan tuotannon laatu siten että alentaminen aloitetaan vaikkapa eliitin käyttöön suunnatuista päästöjä turhaan tuottavista "loisristeilijöistä". Palkankorotuksista siirtyminen työajan lyhentämiseen saisi aikaan päästöjen vähenemisen lisäksi tutkimustenkin mukaan todellista hyvinvoinnin nousua. Esille nousi myös, että on varauduttava siihen ettei ilmastonmuutosta saada pysäytetyksi. Tällöin oikeudenmukaisella yhteiskuntapolitiikalla voitaisiin esimerkiksi pakolaisvirroista aiheutuvia seurauksia helpottaa. Joka tapauksessa viime kädessä on tehtävä täydellinen pesäero kapitalismiin maailman johtajana.
Jarkko Silén
|