Loppu Pohjoismaiden Nato-prosessille

Pohjoismaiden puolustusministerien yhteinen kirjoitus kehottaa varautumaan Venäjän lisääntyneeseen aggressiivisuuteen yhteistyötä parantamalla. Presidentti Sauli Niinistön mielestä puolustusministeri Carl Haglundin olisi pitänyt informoida lausunnosta ja siitä olisi pitänyt keskustella ennen sen julkaisua.

Puolustusministeri Haglund on vaivaantunut yhteisartikkelista nousseesta kohusta ja presidentin reaktiosta. Haglundin mielestä kohu yhteiskirjoituksesta on tyypillistä suomalaista keskustelua, jossa keskitytään enemmän prosesseihin kuin siihen mitä artikkelissa lukee.

Venäjä on reagoinut kirjoitukseen. Sen mielestä on "hyvin huolestuttavaa", jos Ruotsi ja Suomi olisivat lähestymässä Natoa.

- ”Pohjoismainen yhteistyö oli parikymmentä vuotta sitten vielä edistyksellinen brändi, joka tarkoitti kulttuurivaihtoa, Pohjola Nordenia ja pyrkimystä ydinaseettomaan pohjolaan. Tänään Made in Scandinavia-family brändin alla toimivat ison bisneksen konsultit Haglund ja hänen pohjoimaiset porvari-kollegat, jotka valmistelevat seuraavaa "pohjoismaista päivitystä" eli  Suomen ja Ruotsin Natojäsenyyttä. “kommentoi SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen tuoreeltaan ministerien yhteiskirjoitusta ja siitä seurannutta kohua.

- ”Tilanne on huolestuttava. Katsokaa; Tänään on nähty, että pohjoismainen yhteistyö tuottaa ministeritasolla yhteisiä kirjoituksia, joissa vahvistetaan viholliskuvaa Suomen itänaapurista Venäjästä. Tiedämme, että pohjoismainen yhteistyö tuo Suomeen Nato joukkoja sotaharjoituksiin. Tiedämme, suunnitelmista joissa pohjoismainen yhteistyö tarkoittaa Nato-yhteensopivien aseiden yhteisostoa Ruotsin kanssa “ listaa Väisänen ja on samaan aikaan tyytyväinen siihen, että pohjoismaisen yhteistyön kiiltokuvan takaa on tänään paljastettu ruma kuva ja sotaisa suunnitelma viholliskuvineen.

SKP:n vaaliohjelmassa (alla) sanotaan selkeä ei Natolle ja Pohjoimaiselle yhteistyölle joka vie Suomea lähemmäksi Natoa.

Ei Natolle, kyllä rauhanpolitiikalle

Suomen ei tule liittyä Natoon tai muihinkaan sotilasliittoihin. Myös EU:n kanssa tehtävä sotilaallinen yhteistyö ja sotilaallisten suhteiden tiivistäminen Ruotsiin ovat askelia kohti Natoa. Naton kanssa solmittu isäntämaasopimus on iso askel kohti itsenäisen turvallisuuspolitiikan romuttamista.

Kansalaisten enemmistö on selkeästi Nato-jäsenyyttä ja sotilaallista liittoutumista vastaan. Suomen on irrottauduttava isäntämaasopimuksesta ja kaikesta Nato-yhteistyöstä. Suomi tarvitsee itsenäisen ulkopolitiikan. EU:n komentoon alistumisen ja liittovaltiokehityksen sijaan meidän on nojattava itsenäiseen päätöksentekoon. Suomi tarvitsee itsenäiset suhteet naapureihinsa ja muihin maihin.

Ukrainan kriisin oloissa etenkin tarve itsenäiselle Venäjä-politiikalle on korostunut. Suomen on irrottauduttava Venäjää vastaan asetetuista kauppapakotteista, koska ne eivät toimi kriisin ratkaisemiseksi ja heikentävät talouden tilaa. Parasta turvallisuuspolitiikkaa on kulttuurienvälinen yhteistyö, rauhanpolitiikka ja yhteiskuntien vakauden takaaminen huolehtimalla ihmisten perustarpeista.

Suomen on toimittava kansainvälisissä kriiseissä puolueettomana rauhanvälittäjänä. Demokraattista kansainvälistä yhteistyötä on tehtävä puolueettomien kansainvälisten järjestöjen kuten YK:n tai ETYJ:n kautta.

On vedettävä joukot pois Afganistanista. Palestiinan valtio ja Länsi-Saharan itsenäisyys on tunnustettava. Alkuperäiskansojen oikeudet pitää turvata. Suomen pitää aktiivisesti toimia Kuuban kauppasaarron lopettamiseksi.

Siviilipalveluksen vähimmäisaikaa tulee lyhentää, ja aseista kieltäytyminen on sallittava niin ettei siitä seuraa mitään muita palvelumuoto