”Aktiivimalli” on työttömyysturvan leikkaus ja työttömien kyykyttämistä
1.2.2018 klo 12:01
Sipilän hallituksen ns. työttömyysturvan ”aktiivimalli” on ollut valokeilassa viime aikoina. Malli rankaisee työttömiä jotka eivät onnistu saamaan pätkätyötä ja toistaa tyypillistä porvarillista käsitystä, jonka mukaan työttömyys on seurausta työttömien laiskuudesta. Hallituksen rankaisumalli ei luo yhtäkään työpaikkaa, vaan asettaa työttömät jatkuvan leikkausuhan alle. Suomen kommunistisen puolueen Turun piirijärjestö vastustaa jyrkästi rankaisumallia ja kehottaa kaikkia allekirjoittamaan kansalaisaloitteen, jossa velvoitetaan eduskunta käsittelemään lain kumoaminen. Sipilän työttömyysturvan rankaisumalli ei ole todellisuudessa työllistämistoimenpide, vaan työttömyysturvan leikkaus. Hallituksen työllisyystyöryhmän käsittelyssä malli on koko ajan nähty säästötoimenpiteenä, ei työllistämistoimeenpiteenä. Työllisyysryhmän muistioista käy ilmi, että malli nähtiin ainoastaan tapana säästää 53 milj. euroa. Koskaan ei arvioitu kuinka monta ihmistä malli saattaisi työllistää, vaan sen sijaan lähtökohtana on oletus, että se ei työllistä ketään, vaan näin säästetään rahaa. Tällä säästöllä hallitus voi ehkä ostaa enemmän aseita tai tarjota enemmän yritystukia Sipilän perhepiireille. Tai ehkä näin hallitus pystyy alentamaan yhä entisestään yhteisöveroa, jonka alentaminen on maksanut valtiolle jo 870 milj. verotuloja, EK:n viimeaikaisesta harhautuksesta huolimatta. Toisaalta Sipilän rankaisumalli on osa laajempaa talousmallia. Rankaisumallilla pyritään pakottamaan työläiset matalapalkkaiseen pätkätyöhön. Se vahvistaa uusliberaalia talousrakennetta, joka perustuu matalapalkkaiseen, säännöstelemättömään ja prekaariin työhön. Jo aiemmat hallitukset mahdollistivat tämän uusliberaalin murroksen jatkuvalla työmarkkinoiden säännöstelyn purkamisella, ja valtio jopa antoi esimerkin julkisten palveluiden massaulkoistamisella. Valitettavasti jopa osa vasemmistoa nieli tämän konsensuksen, jonka mukaan kokoaikatyön katoaminen on objektiivinen, välttämätön ilmiö. Kommunistien mielestä ilmiön takana ovat poliittiset toimenpiteet, jotka perustuvat luokkaintresseihin. Nämä politiikat ovat mahdollistaneet kasvavan eriarvoistumisen ja valtavan vaurauden kasaantumisen yhä harvempien käsiin. Nämä politiikat ovat edesauttaneet mm. sen, että seitsemällä suomalaisella on yhtä paljon varallisuutta kuin vähävaraisimmalla 40 prosentilla, eli 1,85 miljoonalla kansalaisella yhteensä. Kommunistien mielestä työllisyyttä edistetään luomalla työpaikkoja, ei työttömiä kuristamalla. Kommunisteille työpaikkojen luominen edellyttää keskeisten talouden alojen kansallistamista ja julkisen investointisuunnitelman laatimista ja toteuttamista. Näin kansantalous laitetaan palvelemaan yhteiskunnan tarpeita eikä yksityistä voitontavoittelua. Kommunistien mielestä työpaikkoja luodaan aidolla vasemmistolaisella ja sosialistisella politiikalla. Suomen kommunistisen puolueen Turun piirikomitean puolesta, Tiago Silva, puheenjohtaja |